Tietääkseni ei, vaan ainoa virallinen nimitys on aspartaami.
Suomen kielenhuoltoon liittyviä Kielitohtorin vastauksia
-
Suomen kielenhuoltoon liittyvä kysymys
-
Suomen kielenhuoltoon liittyvä kysymys
Kyllä, näkyä-verbi tosiaan taipuu näin: (minä) näyn ja (me) näyimme (ks. Kielitoimiston sanakirja.
-
Suomen kielenhuoltoon liittyvä kysymys
Sana kimurantti tarkoittaa Kielitoimiston sanakirjan mukaan ongelmallista, mutkikasta tai vaikeaa. Epäkimurantti tarkoittanee siis näiden asioiden vastakohtaa: ongelmatonta, mutkatonta, helppoa.
-
Suomen kielenhuoltoon liittyvä kysymys
Käytössä on tietääkseni vain jälkimmäinen muoto, eli sanotaan Pois päiväjärjestyksestä (ks. esim. Kielitoimiston sanakirja).
-
Suomen kielenhuoltoon liittyvä kysymys
Kieliopillisesti molemmat ovat oikein ja mahdollisia. Kiitos kysymyksestä on kuitenkin kirjaimellisempi ilmaus. Kun esimerkiksi asiakas kysyy yritykseltä jotakin sähköpostitse, yrityksen edustaja voisi aloittaa vastauksensa näillä sanoilla.
Ilmaus Kiitos kysymästä taas on vähemmän kirjaimellinen, ja se tarkoittaa 'ystävällistä että kysyit', 'kiitos mielenkiinnosta'. Esimerkiksi kysymykseen Mitä kuuluu? voitaisiin vastata Minulle kuuluu hyvää, kiitos kysymästä!
-
Suomen kielenhuoltoon liittyvä kysymys
Tässä tapauksessa ainoa järkevän kuuloinen muoto taitaa olla öljyäminen. Toisaalta ainahan voi myös sanoa, että ratas on öljytty.
-
Suomen kielenhuoltoon liittyvä kysymys
Tavallisimmin erikseen, mutta ei yhteen kirjoittamistakaan voi pitää virheenä.
-
Suomen kielenhuoltoon liittyvä kysymys
Kielitoimiston suosituksen mukaan sukunimiä tulisi taivuttaa kuin vastaavaa yleissanaa, ja Orpo-nimenkin "virallinen" taivutus kuuluu siis Orpo : Orvon (ks. Sukunimien taivutushakemisto). Joskus ohjeesta poiketaan henkilön oman toiveen takia, mutta Kielitoimisto ei suosittele tätä.
Lammas ei taida olla sukunimenä Suomessa käytössä, mutta esimerkiksi nimi Kangas taipuu muodossa Kankaan, ei siis "Kangaksen".
-
Suomen kielenhuoltoon liittyvä kysymys
Kyllä omavastuu ja omavastuuosuus tosiaan yleisesti ottaen tarkoittavat samaa. Pieni vivahde-ero on: omavastuulla voidaan tarkoittaa käsitettä yleisesti, kuten virkkeessä Vakuutetun on kannettava tietyn suuruinen omavastuu vahingosta. Sana omavastuuosuus tarkoittaa sitten sitä konkreettista määrää, vrt. Omavastuuosuus on 250 euroa. On kuitenkin totta, että jälkimmäisessä virkkeessä voisi hyvin käyttää myös lyhyempää muotoa.
Pitkät ja moniosaiset yhdyssanat ovat tyypillisiä virkakielessä ja oikeus- tai sopimuskielessä. Usein tällä tavoitellaan täsmällisyyttä ja vakuuttavuutta. Tekstin selkeys ja luettavuus kuitenkin paranisivat, jos tarpeettoman pitkiä yhdyssanoja purettaisiin tai lyhennettäisiin.
-
Suomen kielenhuoltoon liittyvä kysymys
Kyllä, molempia ilmauksia voi käyttää.
-
Suomen kielenhuoltoon liittyvä kysymys
Kielitoimiston sanakirja kertoo, että tämä ilmaus kirjoitetaan erikseen: kaiken kaikkiaan.
-
Suomen kielenhuoltoon liittyvä kysymys
Tämä ilmaus kirjoitetaan yhdyssanaksi: tienhaara.
-
Suomen kielenhuoltoon liittyvä kysymys
Oikea taivutusmuoto on kanien.
”Kanejen”-tyyppistä taivutusta on kuitenkin alkanut näkyä myös muissa i-loppuisissa sanoissa, jotka perinteisesti ovat taipuneet toisin. Saatetaan siis kirjoittaa esimerkiksi ”kurssejen” tai ”paperejen”, vaikka kieliopillisesti oikeat muodot kuuluvat kurssien ja paperien. Nämä uudet muodot eivät ainakaan vielä ole virallisia.
Aiheesta on kirjoitettu myös Kotuksen Terävästi-blogissa: Mistä on kyse taivutustyyppejen sekoittumisessa?
-
Suomen kielenhuoltoon liittyvä kysymys
Tässä on kyseessä kolmiosainen yhdyssana, jonka osat ovat mainos, t ja paita. T liitetään yhdyssanan muihin osiin viivalla eli yhdysmerkillä. Kirjoitetaan siis mainos-t-paita.
-
Suomen kielenhuoltoon liittyvä kysymys
Mutta- ja vaan-sanoihin voi soveltaa joko vanhaa tai uutta pilkkusääntöä.
Näissä esimerkeissä on noudatettu vanhaa sääntöä, jonka mukaan mutta- ja vaan-konjunktioiden yhteydessä käytetään aina pilkkua. Uuden säännön mukaan niiden edeltä voi jättää pilkun pois samoin kriteerein kuin muidenkin rinnastuskonjunktioiden edeltä. Molemmat tavat ovat siis mahdollisia ja oikein, mutta pilkkua käyttämällä voi korostaa mutta-sanan painokkuutta.
Mutta- ja vaan-sanoihin liittyvistä pilkkusäännöistä puhutaan myös tässä Kielikello-artikkelissa (kohdassa Milloin pilkku?).
-
Suomen kielenhuoltoon liittyvä kysymys
Parhautta-ilmausta on käsitelty varsin pätevästi Kielikellon artikkelissa Ihan parhautta!
Vuonna 2010 se on päässyt myös Kotuksen uudissanapoimintoihin:
parhaus, parhautta (ark.) paras mahdollinen, parasta mahdollista, esim. myönteinen arviointi: esitys oli silkkaa parhautta
Tämä ilmaus on kyllä suomea, mutta kuten Kielikellon artikkelissa mainitaan, se ei ainakaan toistaiseksi ole saavuttanut neutraalin yleiskielisen ilmauksen asemaa. Sen sijasta voi halutessaan käyttää esimerkiksi tavallista adjektiivia: (ihan) parasta.
-
Suomen kielenhuoltoon liittyvä kysymys
Tämä kirjoitetaan Kielitoimiston sanakirjan mukaan yhteen ilman viivaa: rankinglista.
Yleisesti ottaenkin vierassanat suositellaan kirjoittamaan kiinni yhdyssanan muihin osiin ilman viivaa, jos kokonaisuus suinkin hahmottuu oikein. Hahmotusapuna sitä voi kuitenkin halutessaan käyttää.
-
Suomen kielenhuoltoon liittyvä kysymys
Sana kolmipyörä on yhdyssana, joten kun alkuosa kirjoitetaan numerona, alku- ja loppuosan väliin tarvitaan viiva: 3-pyörä. Suositeltavaa kuitenkin olisi kirjoittaa sana kokonaan kirjaimin ilman numeroa.
-
Suomen kielenhuoltoon liittyvä kysymys
Joistakin puolueiden nimistä tai lyhenteistä voidaan tosiaan muodostaa jäsenyyttä ilmaiseva sana johtimella -lainen, -läinen. Kun kyseessä on lyhenne, käytetään kaksoispistettä: SKP:läinen.
Puolueiden ja niiden jäsenten nimitysten kirjoittamisesta kerrotaan tarkemmin Kielitoimiston ohjepankissa.
-
Suomen kielenhuoltoon liittyvä kysymys
Vieraskielinen nimi pysyy taivutettaessa muuttumattomana, eli taivutetaan Sri Lankasta.
Sivut
- « ensimmäinen
- ‹ edellinen
- 1
- 2
- 3
- 4
- 5
- 6
- 7
- 8
- 9
- …
- seuraava ›
- viimeinen »