Nämä ovat nimeltään partisiippeja. Partisiippi on verbistä tehty muoto, joka muistuttaa adjektiivia:
• laulaa → laulava
• syödä (lihaa) → (lihaa) syövä
• liikkua (kadulla) → (kadulla) liikkuva.
Partisiippeja on muitakin kuin yllä esitelty -VA-partisiippi; niistä voi lukea lisää esimerkiksi Wikipediasta.
Tällaisia muotoja kutsutaan partisiipeiksi muissakin kuin suomen kielessä, ja myös englanninkielisessä esimerkissä on siis kyse partisiipista.
Nämä nimet taipuvat samoin kuin samanhahmoiset sanat seppele : seppelettä ja ja kantele : kanteletta. Sanotaan siis Pelaamme Simpelettä (Kempelettä) vastaan.
Kielitoimiston ohjeiden mukaan pienet luvut eli luvut yhdestä kymmeneen kirjoitetaan sanoiksi. Tilanne kuitenkin muuttuu, kun samassa yhteydessä vertaillaan lukuja, joista osa on kymmentä pienempiä ja osa sitä suurempia. Silloin kaikki luvut yleensä kirjoitetaan numeroiksi.
Kun alkamis- ja loppumispäivä ovat eri vuosina, on selkeintä kirjoittaa molemmat vuodet näkyviin: 17.3.2019–12.1.2020.
Molempia kirjoitustapoja voi käyttää, eikä merkityseroakaan käytännössä ole.
Lyhenteen loppupiste säilyy kysymysmerkin edellä: Mitä pystyn tekemään jne.?
Tämä perustuu Kielitoimiston ohjeeseen:
Pistettä ei käytetä sinänsä pisteellisissä lyhenteissä silloin, kun lyhenne on virkkeen lopussa. Tällöin virkkeen loppupiste korvaa lyhenteen pisteen. Muiden välimerkkien edellä piste kuitenkin säilyy:
Aiheesta on saatavilla kirjoja, videoita, dvd:itä jne.
Kumpi lyhenne on tavallisempi: mt. vai mts.?
Näihin asioihin ei tietääkseni ole auki kirjoitettuja ohjeita, vaan valinnat tehdään kielikorvan varassa. Kerron kuitenkin, miten itse valitsisin ja mitä vaihtoehdoista ajattelen.
Lue lisää etusivulta – Vaikka ihminen tietoa lukiessaan on etusivulla, minusta lue lisää tuntuu vaativan täydennyksekseen sanan, joka kertoo nimenomaan, mistä on tarkoitus lukea lisää (vrt. lue kirjasta/lehdestä/taululta/sivulta).
Tutustu kuviin Kuvat-sivulla – Tässä lauseessa ei oikeastaan ole sanaa, joka ohjaisi valitsemaan muodon sivulta, vaan on luontevaa, että johonkin tutustutaan jossakin (sivulla).
Tervetuloa ravintolaamme Helsingin keskustaan – Minusta tämä on se tapa, jolla asia on perinteisesti suomen kielessä ilmaistu. Muoto kytkeytyy vahvemmin koko lauseen tarkoitukseen: lukija kutsutaan johonkin (keskustaan).
Toinenkin tapa on mahdollinen, mutta siinä näkyy vieraiden kielten vaikutus. Ilmauksessa ravintola Helsingin keskustassa sijaintia kuvaava loppuosa toimii jälkimääritteenä ravintola-sanalle. Jälkimääritteet eivät vanhastaan ole tyypillisiä suomen kielessä, vaan määrite tulee tavallisemmin sanan eteen: Helsingin keskustassa sijaitseva ravintola.
Moniosaiset englannin lainat voi suomenkielisissä teksteissä kirjoittaa useammalla tavalla, ks. Kielitoimiston ohje. Periaatteessa mahdollisia ovat siis seuraavat kirjoitustavat:
• Harmaa rinne -afterski-bileet
• Harmaa rinne -after-ski-bileet
• Harmaa rinne -after ski -bileet.
Käytännössä ainakin viimeinen muoto tuntuu tarpeettoman mutkikkaalta; itse valitsisin näistä ensimmäisen.
Tämäntyyppiset sanat kirjoitetaan yhdyssanaksi: lumipalloefekti, lumipalloreaktio.
Joskus käytetään viivaa, jos yhdyssanasta tulee muuten hankalasti luettava tai vierasperäinen sana on lukijalle mahdollisesti tuntematon: par-tulos, šiatsu-ilta. Tavallisesti sellaistakaan ei kuitenkaan tarvita. Tarkempia ohjeita voi lukea Kielitoimiston ohjepankista.
Ensimmäiset sanat yhdyssanaksi: superhyvä kokemus (ks. hakusana super- Kielitoimiston sanakirjassa).
Tulkitsen muodon 2010 syntynyt lyhyemmäksi tavaksi sanoa vuonna 2010 syntynyt – vuonna-sanahan jää arkikielessä usein muutenkin pois: Muutin tänne 97. Valmistuin ammattiin 2005.
Siksi yhdyssanaksi kirjoittaminen (esim. ”12-syntyneet”) hahmottuu mielessäni virheeksi, enkä voi erityisesti suositella tätä kirjoitustapaa.
Oikea muoto kuuluu Tavarat on toimitettu (ennen sitä-ja-sitä ajankohtaa).
Sana tavarat on tässä passiivilauseen objekti eli tekemisen kohde, joten vaikka se onkin monikossa, se ei vaikuta siihen, valitaanko on vai ovat.
Kielitoimiston kanta on, että eläimeen tulisi yleiskielessä viitata sanalla se. Eroavia näkemyksiä voi esittää ja perustella, mutta ”virallisesti” siis näin.
Toinen juttu sitten on, missä ja milloin virallisia suosituksia pitää noudattaa. Omassa henkilökohtaisessa viestinnässään voi aivan hyvin tehdä omia ratkaisuja, jotka eivät välttämättä noudata virallisen kielenhuollon suosituksia. Hiukankaan muodollisemmassa yhteydessä niiden noudattaminen kuitenkin on mielestäni järkevää.
Sanakirjan mukaan tämä kirjoitetaan yhdyssanaksi: sydämenlyönti, sydämenlyöntejä.
Tämäntyyppisissä sanapareissa yhteen ja erilleen kirjoittamisen raja ei kuitenkaan ole selkeä. Mielestäni myöskään erilleen kirjoittamista (sydämen lyönti) ei tässä voi pitää virheenä.
Fluor-sana on vierassana eli lainasana. Siksi se taipuu fluor : fluoria, siis vastaavasti kuin junioria, au pairia, laseria. Lisätietoja vierassanojen taivutuksesta löytyy Kielitoimiston ohjepankista.
-ta-taivutus puolestaan on ominainen suomen kielessä pidempään olleille sanoille, vrt. auerta, sisarta, tannerta.
Kyllä tämä Kielitoimistonkin mukaan on numerolla ilmaistuna 13:llakaan – siitä huolimatta, että tämä merkintätapa mahdollistaa myös lukutavan ”kolmellakaantoista”.
Ainakin osa näistä asukkaannimityksistä löytyy Kotuksen julkaisemasta asutusnimihakemistosta.
Sieltä löytyy tieto esimerkiksi siitä, että
• Orivedellä asuvia kutsutaan oriveteläisiksi
• Ilmajoella asuvia kutsutaan ilmajokelaisiksi tai ilmajokisiksi
• Kannonkoskella asuvia kutsutaan kannonkoskelaisiksi tai kannonkoskisiksi.
Jos nimityksiä on kaksi, ensimmäinen on yleiskielinen, jälkimmäinen lähinnä paikalliseen käyttöön kuuluva nimitys.
Sanassa puolitoista jälkiosa on taipumaton ja aina muodossa -toista. Puolessatoista tunnissa on siis oikein.
Kirjoitetaan siis näin:
Sinne ajaa puolessatoista tunnissa.
Ajomatka ei kestä edes puoltatoista tuntia.
Ajomatka lyheni puoleentoista tuntiin.
Ajomatka piteni puolellatoista tunnilla.
Esimerkeistä näkee, että sanan alkuosa taipuu seuraavan sanan mukaisesti, mutta loppuosa -toista pysyy aina samanlaisena.
Sama koskee myös lukuja 11–19:
Sinne ajaa kolmessatoista tunnissa.
Ajomatka ei kestä edes kolmeatoista tuntia.
Ajomatka lyheni kolmeentoista tuntiin.
Ajomatka piteni kolmellatoista tunnilla.
Veikeä kysymys!
Kielitoimiston ohjeen mukaisesti yleiskielinen muoto on tosiaan hölmöläläinen. Samassa ohjeessa kuitenkin mainitaan, että paikallisessa käytössä voi lisäksi olla lyhyempiä asukkaannimityksiä, kuten heinolainen.
Jos siis hölmöläinen todella on vakiintunut kyläläisten käyttöön eikä se tunnu loukkaavalta, sitä voi toki omassa viestinnässään käyttää. Kannattaa kuitenkin hyväksyä myös se, että joku haluaa käyttää neutraalimpaa hölmöläläinen-nimitystä.
Sanat varastamine rahoineen (myös anastamine rahoineen) ovat muodossa, jota kutsutaan komitatiiviksi.
Komitatiivimuotoiseen substantiiviin (tässä rahoineen) kuuluu aina omistusliite, mutta sitä mahdollisesti edeltäviin adjektiiveihin tai muihin määritteisiin ei. Kirjoitetaan siis esimerkiksi molempine lapsineen, kaikkine tavaroineni, varastamine rahoineen.
Kielitohtori on
käännöstoimisto
Transfluentin
tuottama ilmaispalvelu,
joka vastaa visaisiin termikysymyksiisi ja ratkoo hankalat kielenhuolto-ongelmat.
