Kun erisnimeä käytetään näin, merkitys on yleensä vertauskuvallinen. Silloin käytetään pientä alkukirjainta: artopaasilinnat ja urhokekkoset. Tästä aiheesta voi lukea lisää Kotuksen Kuukauden kielijutusta.
Suomen kielenhuoltoon liittyviä Kielitohtorin vastauksia
-
Suomen kielenhuoltoon liittyvä kysymys
-
Suomen kielenhuoltoon liittyvä kysymys
Molemmat sanat ovat varsin käypiä; riippuu tilanteesta, kumpi tuntuu sopivan paremmin. Joskus molemmat käyvät yhtä hyvin.
Esimerkkejä näiden sanojen tyypillisestä käytöstä voi katsoa Kielitoimiston sanakirjasta kohdista järjestää ja järjestellä.
-
Suomen kielenhuoltoon liittyvä kysymys
Molempia muotoja voi käyttää (vrt. sanakirjan hakusanat kuukautinen ja -kuinen).
-
Suomen kielenhuoltoon liittyvä kysymys
Tämä kirjoitetaan yhdyssanaksi: ystävänpäiväikkuna.
-
Suomen kielenhuoltoon liittyvä kysymys
Tämän voi periaatteessa kirjoittaa joko yhteen tai erikseen. Itse valitsisin erikseen kirjoitetun muodon: laastin sekoituspaikka.
-
Suomen kielenhuoltoon liittyvä kysymys
Esimerkkivirke on teknisesti oikein, ja niillä-sana on tällaisessa rakenteessa paikallaan. Sanat lautoilla olevat velhot kuitenkin kuuluvat niin kiinteästi yhteen, että niiden erottaminen sivulauseella ei tyylin ja ymmärrettävyyden kannalta ole hyvä ratkaisu.
Niinpä muotoilisin asian jotenkin toisin, esimerkiksi tähän tapaan: Kaikki lautat eivät vielä olleet ajautuneet pyörteen silmään, ja niillä olevat velhot – –.
-
Suomen kielenhuoltoon liittyvä kysymys
Myös tällöin sana kirjoitetaan pienellä ja yhteen: tyypillinen eteläsuomalainen talvisää.
-
Suomen kielenhuoltoon liittyvä kysymys
Minusta tässä esimerkissä on luontevampaa käyttää partitiivimuotoa: Tilin käyttö ei ole mahdollista.
Laajemmin ottaen tässä on kyse predikatiiviksi kutsutun lauseenjäsenen sijamuodosta. Predikatiivi esiintyy lauseissa, joissa on olla-verbi (tässä kieltomuotoisena: ei ole), ja se on usein adjektiivi (kuten tässä sana mahdollinen).
Tavallisimmat predikatiivin sijamuodot ovat perusmuoto eli nominatiivi (kuten mahdollinen) ja partitiivi (kuten mahdollista). Usein vain yksi sijamuoto on järkevän kuuloinen, mutta joskus vaihtoehtoja tuntuu olevan useampia – sanoako esimerkiksi Sää on tuulinen vai Sää on tuulista?
Predikatiivin sijamuodon valinnasta on Kielitoimiston ohjepankissa monenlaisia ohjeita. Niitä ei minusta kuitenkaan ole tarpeen tai järkevää pyrkiä opettelemaan yksityiskohtaisesti. Monessa tapauksessa – kuten edellisessä sääesimerkissä – molemmat sijamuodot ovat mahdollisia ja/tai niillä on vain pieni sävyero. Käytännössä useimmiten kannattaa turvautua omaan kielikorvaan ja tehdä valinta sen perusteella.
-
Suomen kielenhuoltoon liittyvä kysymys
Kyllä, työajat ja työpäivät on mahdollista kirjoittaa lyhyemmin muodossa työajat ja -päivät (ks. Kielitoimiston ohje). Tämän voi kirjoittaa myös järjestyksessä työpäivät ja -ajat.
-
Suomen kielenhuoltoon liittyvä kysymys
Kun lämpömittari näyttää –43 °C, pakkasta tosiaan on yli 40 astetta, ei alle.
On suositeltavaa puhua pakkasen määrästä itseisarvona eli ilman miinusmerkkistä etumerkkiä: kolmenkymmenen asteen pakkanen tai 30 °C pakkasta (ei siis ”miinus kolmenkymmenen asteen pakkanen” tai ”–30 °C pakkasta”).
Kun siis lämpömittarin asteikon lukema muuttuu –30 asteesta –40 asteeseen, seuraavat ilmaukset ovat loogisesti oikein:
• ilma kylmenee
• lämpötila laskee
• pakkasen (pakkasasteiden) määrä kasvaa/nousee.Toisaalta voi myös kyseenalaistaa, kannattaako ylipäätään puhua pakkasesta asiana, joka nousee tai laskee. Tällainen puhetapa on nimittäin niin kutsuttua tilastokieltä. Sillä tarkoitetaan epähavainnollista kielenkäyttöä, joka kuvaa vähemmän itse ilmiötä ja enemmän sitä esittävää tilastokuviota. Käyrät nousevat ja laskevat, mutta oikeassa maailmassa tapahtuu tyypillisesti jotakin muuta.
Havainnollisinta on sanoa, että pakkanen kiristyy (ja vastaavasti lauhtuu, hellittää) tai sää/ilma kylmenee (ja vastaavasti lämpenee).
-
Suomen kielenhuoltoon liittyvä kysymys
Joskus kuvituskuva-sanaa käytetään tilanteissa, joihin riittäisi pelkästään sana kuvitus tai kuva. Sillä kuitenkin on myös oma, erikoistunut merkityksensä. Tyylillisesti sana on neutraali.
Journalismissa kuvituskuvalla tarkoitetaan kuvaa, jota käytetään havainnollistamaan jotakin ilmiötä tai aihetta, mutta jota ei ole otettu jutun kuvaamassa tilanteessa. Kun iltapäivälehden kuvatekstissä lukee kuvan henkilö ei liity tapaukseen, kyse on kuvituskuvasta.
Liikkuvassa kuvassa kuvituskuva tarkoittaa muun muassa puheen havainnollistamista videokuvan keinoin. Kyse voi olla esimerkiksi haastattelun päälle tulevasta videosta: kun haastateltava kertoo koiraharrastuksestaan, kuvituskuvana voi olla ihminen juoksemassa koiran kanssa puistossa.
-
Suomen kielenhuoltoon liittyvä kysymys
Näin juuri – kuten mainitussa Kielitoimiston ohjeessa kerrotaan, moniosaiset konjunktioilmaukset voi pilkuttaa, mutta se ei ole välttämätöntä.
Molemmat seuraavista tavoista ovat siis oikein: Lue pakkausseloste ennen kuin otat lääkettä tai Lue pakkausseloste, ennen kuin otat lääkettä.
Ohjeessa tarkoitettuja ilmauksia ovat esimerkiksi seuraavat:
niin että
siten että
ilman että
ennen kuin
sitä mukaa kuin
sikäli kuin
sitten kun
samalla kun
aina kun
heti kun
joka kerran kun
sen jälkeen kun
siihen/siitä asti kun
siihen aikaan kun
silloin kun
sillä aikaa kun.Ilmauksissa on tyypillisesti yksi konjunktio (esim. kuin), jota edeltää adverbi (esim. ennen).
-
Suomen kielenhuoltoon liittyvä kysymys
Tämä kirjoitetaan yhdyssanaksi: myymäläsuunnittelu.
-
Suomen kielenhuoltoon liittyvä kysymys
Suomen kielen kieltosana ei on verbi, joka taipuu persoonamuodoissa (en, et, ei, emme, ette, eivät). Se kuitenkin toimii pelkästään apuverbinä, ja lauseen varsinaisen toiminnan ilmaisee pääverbi (vrt. en kirjoita, eivät tiedä, ei ollut).
Lauseen predikaattina kieltoverbi ei yksistään on siis vajaa, mutta käytännössä kuitenkin mahdollinen. Esimerkiksi virkkeessä Panostamme tuotteissamme laatuun, emme määrään on tulkintani mukaan kaksi lausetta, joiden väliin tulee pilkku.
Osana keskustelua kieltoverbi voi muodostaa lauseen tai virkkeen yksinkin, kuten seuraavassa esimerkkikeskustelussa:
– Oletko jo käynyt lounaalla?
– En, mutta olen juuri menossa.– Haluaisitko seuraa?
– En. -
Suomen kielenhuoltoon liittyvä kysymys
Kuten Kielitoimiston ohjeessa kerrotaan, lukusanan kanssa verbi on tavallisimmin yksikössä. Kirjoitetaan siis kolme on.
-
Suomen kielenhuoltoon liittyvä kysymys
Kyseessä on yhdyssana, ja tämän sanan voi kirjoittaa joko mesh-kori tai meshkori. Kielitoimisto suosittelee, että vierassanan sisältävissä yhdyssanoissa käytetään viivaa vain, jos se on selkeyden vuoksi tarpeen. Tässä se mielestäni voisi olla paikallaan.
-
Suomen kielenhuoltoon liittyvä kysymys
Kirjoittaisin erikseen: varaston rakennustyön aikainen sijaintimuutos.
-
Suomen kielenhuoltoon liittyvä kysymys
Molempia vaihtoehtoja voi käyttää.
-
Suomen kielenhuoltoon liittyvä kysymys
Google-haun perusteella tästä sanasta näkyy olevan yleisimmin käytössä muoto täyspainovaraus. Koska se on myös kielenhuollon näkökulmasta aivan mahdollinen, suosittelisin käyttämään sitä.
Kielenhuolto tosiaan suosittelee kirjoittamaan mieluummin sulkea pois kuin poissulkea. Jos ilmaus kuitenkin on päätetty aloittaa pois-sanalla, en näe suurta eroa, kirjoittaako sanat yhteen vai erikseen. Sanoisin, että kumpaa tahansa tapaa voi käyttää.
-
Suomen kielenhuoltoon liittyvä kysymys
Nämä sanat voi tavuttaa kahdella tavalla: joko rak-ka-us tai rak-kaus, leik-ka-us tai leik-kaus.
Sivut
- « ensimmäinen
- ‹ edellinen
- 1
- 2
- 3
- 4
- 5
- 6
- 7
- 8
- 9
- …
- seuraava ›
- viimeinen »