Suomen kielenhuoltoon liittyviä Kielitohtorin vastauksia

Molemmat sanat ovat varsin käypiä; riippuu tilanteesta, kumpi tuntuu sopivan paremmin. Joskus molemmat käyvät yhtä hyvin.

Esimerkkejä näiden sanojen tyypillisestä käytöstä voi katsoa Kielitoimiston sanakirjasta kohdista järjestää ja järjestellä.

Tämä kirjoitetaan yhdyssanaksi: ystävänpäiväikkuna.

Esimerkkivirke on teknisesti oikein, ja niillä-sana on tällaisessa rakenteessa paikallaan. Sanat lautoilla olevat velhot kuitenkin kuuluvat niin kiinteästi yhteen, että niiden erottaminen sivulauseella ei tyylin ja ymmärrettävyyden kannalta ole hyvä ratkaisu.

Niinpä muotoilisin asian jotenkin toisin, esimerkiksi tähän tapaan: Kaikki lautat eivät vielä olleet ajautuneet pyörteen silmään, ja niillä olevat velhot – –.

Minusta tässä esimerkissä on luontevampaa käyttää partitiivimuotoa: Tilin käyttö ei ole mahdollista.

Laajemmin ottaen tässä on kyse predikatiiviksi kutsutun lauseenjäsenen sijamuodosta. Predikatiivi esiintyy lauseissa, joissa on olla-verbi (tässä kieltomuotoisena: ei ole), ja se on usein adjektiivi (kuten tässä sana mahdollinen).

Tavallisimmat predikatiivin sijamuodot ovat perusmuoto eli nominatiivi (kuten mahdollinen) ja partitiivi (kuten mahdollista). Usein vain yksi sijamuoto on järkevän kuuloinen, mutta joskus vaihtoehtoja tuntuu olevan useampia – sanoako esimerkiksi Sää on tuulinen vai Sää on tuulista?

Predikatiivin sijamuodon valinnasta on Kielitoimiston ohjepankissa monenlaisia ohjeita. Niitä ei minusta kuitenkaan ole tarpeen tai järkevää pyrkiä opettelemaan yksityiskohtaisesti. Monessa tapauksessa – kuten edellisessä sääesimerkissä – molemmat sijamuodot ovat mahdollisia ja/tai niillä on vain pieni sävyero. Käytännössä useimmiten kannattaa turvautua omaan kielikorvaan ja tehdä valinta sen perusteella.

Kun lämpömittari näyttää –43 °C, pakkasta tosiaan on yli 40 astetta, ei alle.

On suositeltavaa puhua pakkasen määrästä itseisarvona eli ilman miinusmerkkistä etumerkkiä: kolmenkymmenen asteen pakkanen tai 30 °C pakkasta (ei siis ”miinus kolmenkymmenen asteen pakkanen” tai ”–30 °C pakkasta”).

Kun siis lämpömittarin asteikon lukema muuttuu –30 asteesta –40 asteeseen, seuraavat ilmaukset ovat loogisesti oikein:

• ilma kylmenee
• lämpötila laskee
• pakkasen (pakkasasteiden) määrä kasvaa/nousee.

Toisaalta voi myös kyseenalaistaa, kannattaako ylipäätään puhua pakkasesta asiana, joka nousee tai laskee. Tällainen puhetapa on nimittäin niin kutsuttua tilastokieltä. Sillä tarkoitetaan epähavainnollista kielenkäyttöä, joka kuvaa vähemmän itse ilmiötä ja enemmän sitä esittävää tilastokuviota. Käyrät nousevat ja laskevat, mutta oikeassa maailmassa tapahtuu tyypillisesti jotakin muuta.

Havainnollisinta on sanoa, että pakkanen kiristyy (ja vastaavasti lauhtuu, hellittää) tai sää/ilma kylmenee (ja vastaavasti lämpenee).

Näin juuri – kuten mainitussa Kielitoimiston ohjeessa kerrotaan, moniosaiset konjunktioilmaukset voi pilkuttaa, mutta se ei ole välttämätöntä.

Molemmat seuraavista tavoista ovat siis oikein: Lue pakkausseloste ennen kuin otat lääkettä tai Lue pakkausseloste, ennen kuin otat lääkettä.

Ohjeessa tarkoitettuja ilmauksia ovat esimerkiksi seuraavat:

niin että
siten että
ilman että
ennen kuin
sitä mukaa kuin
sikäli kuin
sitten kun
samalla kun
aina kun
heti kun
joka kerran kun
sen jälkeen kun
siihen/siitä asti kun
siihen aikaan kun
silloin kun
sillä aikaa kun.

Ilmauksissa on tyypillisesti yksi konjunktio (esim. kuin), jota edeltää adverbi (esim. ennen).

Suomen kielen kieltosana ei on verbi, joka taipuu persoonamuodoissa (en, et, ei, emme, ette, eivät). Se kuitenkin toimii pelkästään apuverbinä, ja lauseen varsinaisen toiminnan ilmaisee pääverbi (vrt. en kirjoita, eivät tiedä, ei ollut).

Lauseen predikaattina kieltoverbi ei yksistään on siis vajaa, mutta käytännössä kuitenkin mahdollinen. Esimerkiksi virkkeessä Panostamme tuotteissamme laatuun, emme määrään on tulkintani mukaan kaksi lausetta, joiden väliin tulee pilkku.

Osana keskustelua kieltoverbi voi muodostaa lauseen tai virkkeen yksinkin, kuten seuraavassa esimerkkikeskustelussa:

– Oletko jo käynyt lounaalla?
– En, mutta olen juuri menossa.

– Haluaisitko seuraa?
– En.

Kyseessä on yhdyssana, ja tämän sanan voi kirjoittaa joko mesh-kori tai meshkori. Kielitoimisto suosittelee, että vierassanan sisältävissä yhdyssanoissa käytetään viivaa vain, jos se on selkeyden vuoksi tarpeen. Tässä se mielestäni voisi olla paikallaan.

Molempia vaihtoehtoja voi käyttää.