Molemmat ovat oikein, niin puhekielessä kuin kirjoitetussakin kielessä. Kuka-sanan voi siis taivuttaa joko kehen tai keneen (ks. Kielitoimiston sanakirja).
Suomen kielenhuoltoon liittyviä Kielitohtorin vastauksia
-
Suomen kielenhuoltoon liittyvä kysymys
-
Suomen kielenhuoltoon liittyvä kysymys
Isolla ja yhteen: Mastercard-lasku.
-
Suomen kielenhuoltoon liittyvä kysymys
Molempia muotoja voi käyttää. Muodoilla on mahdollisesti pieni sävyero, jota voi yrittää kuulostella seuraavien helpompien lauseiden avulla:
Teemme arjestasi yksinkertaisen. (Vastaa vaihtoehtoa ...tehdäksemme arjestasi yksinkertaisemman.)
Teemme arjestasi yksinkertaista. (Vastaa vaihtoehtoa ...tehdäksemme arjestasi yksinkertaisempaa.)
-
Suomen kielenhuoltoon liittyvä kysymys
Tästä asiasta ei taida olla omaa ohjetta tai suositusta. Yleisissä pilkutusohjeissa kuitenkin sanotaan, että rinnasteisten lauseen osien väliin tulee joko pilkku tai ja-sana, ei molempia. Tämän perusteella jättäisin pilkun pois.
-
Suomen kielenhuoltoon liittyvä kysymys
Nykyään puhutaan alakoulusta, ks. Kielitoimiston sanakirja.
Sanastokeskuksen mukaan virallinen termi tosin on perusopetuksen vuosiluokkien 1–6 koulu, mutta tuollainen käsite on mahdoton käytettäväksi jokapäiväisessä kielenkäytössä.
-
Suomen kielenhuoltoon liittyvä kysymys
Kielitoimiston suositus on, että tämäntyyppiset ilmaukset aloitettaisiin verkko- tai sähköinen-sanalla, ei siis e-kirjaimella. Perusteena on, että näin käsitteet ovat ymmärrettävämpiä.
Omaan korvaani verkkodemokratia on paras; näissä yhteyksissä sähköinen kuulostaa mielestäni hieman vanhahtavalta.
-
Suomen kielenhuoltoon liittyvä kysymys
Molemmat tavat ovat mahdollisia, mutta monikko on tavallisempi.
Kielitoimiston ohjeessa asia esitetään näin: ”Kun rinnastetaan kaksi saman jälkiosan sisältävää yhdyssanaa, esim. Polttimokatu ja Vuorikatu, voidaan jälkiosa jättää ensimmäisestä mainitsematta. Tällöin yhteinen ilmipantu osa on joko yksikössä tai monikossa. Monikko on yleisempi.”
-
Suomen kielenhuoltoon liittyvä kysymys
Yhteen ilman viivaa: käännössuunnitelma.
Viivaa eli yhdysmerkkiä ei siis automaattisesti käytetä silloin, kun yhdyssanan osien rajalla on kaksi samaa kirjainta. Sitä käytetään vain, kun osien rajalla on kaksi vokaalia: linja-auto, ammatti-ihminen, koulu-uudistus jne.
Suomen kielen vokaalit ovat a, e, i, o, u, y, ä, ö.
-
Suomen kielenhuoltoon liittyvä kysymys
Skitsofrenia kirjoitetaan tosiaan yhdellä e:llä, mutta skitsofreeninen kahdella (ks. Kielitoimiston sanakirja, hakusanat skitsofrenia ja skitsofreeninen).
Samanlaista vokaalin pituuden vaihtelua on muissakin vierasperäisissä sanoissa: logiikka – looginen, hygienia – hygieeninen, moduuli – modulaarinen ja niin edelleen.
Lisätietoa vierassanojen oikeinkirjoituksesta löytyy Kielitoimiston ohjepankista.
-
Suomen kielenhuoltoon liittyvä kysymys
Kyllä, juuri noin. Ennen viivaa käytetään välilyöntiä vain, jos alkuosa koostuu useammasta erillisestä sanasta tai osasta, esimerkiksi Nurmesta tulosta -hanke tai Työelämä 2020 -hanke.
-
Suomen kielenhuoltoon liittyvä kysymys
Oikea kirjoitustapa on tumma suklaa -keksi, koska kyse on nimenomaan tumma suklaa -keksistä eikä tummasta suklaakeksistä. Toinen samantyyppinen ilmaus on vihreä tee -uute.
Muodot ovat kieltämättä hieman epätavanomaisen näköisiä, mutta kuitenkin oikeinkirjoitussuositusten mukaisia.
-
Suomen kielenhuoltoon liittyvä kysymys
Kielitoimiston sanakirjan mukaan liukuportaat on suositeltavampi nimitys kuin rullaportaat. En valitettavasti tunne suosituksen taustaa, mutta kyse voi olla esimerkiksi siitä, että käyttäjän näkökulmasta liikkeen luonne on olennaisempaa kuin välineessä käytetty tekniikka.
-
Suomen kielenhuoltoon liittyvä kysymys
Peruslukemanaama ei ole vielä käytössä oleva sana, mutta kyllähän uusiakin sanoja voi halutessaan keksiä. Joskus ne juurtuvat yleisempäänkin käyttöön, jos ne ovat erityisen tarttuvia tai osuvia.
Yleistyäkseen peruslukemanaama on mielestäni hieman pitkä ja vaikeasti hahmottuva. Kielessähän on jo ennestään sana pokerinaama, joka käsittääkseni viittaa samaan asiaan. Joskus voi puhua myös kivikasvosta.
-
Suomen kielenhuoltoon liittyvä kysymys
Kielen näkökulmasta molempia kirjoitusasuja voi perustella, mutta uskon, että Muumi-tavaramerkin haltijat toivoisivat ison alkukirjaimen käyttöä.
Ruotsissa toimiva Kielen ja kansanperinteen tutkimuslaitos kirjoittaa näin:
Yleissääntö on, että suomessa erisnimet kirjoitetaan isolla ja yleisnimet pienellä alkukirjaimella. Joskus saattaa kuitenkin olla vaikea ha[h]mottaa, kuuluuko sana erisnimien vai yleisnimien joukkoon. Tällainen sana on esimerkiksi muumi. Taruolennon yleisnimenä muumi kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella, eli kun viitataan muumeihin lajina, esimerkiksi Muumilaaksossa asuvat muumit. Kun sana muumi esiintyy jonkun tietyn muumin nimessä, se kirjoitetaan isolla, esimerkiksi Muumipeikko, Muumimamma ja Muumipappa.
-
Suomen kielenhuoltoon liittyvä kysymys
Koska pois-sana liittyy läheisesti sanaan kotoa, ilmaus olisi luontevampaa kirjoittaa erilleen: kotoa pois muutto. Se on silti kokonaisuudessaan hieman kömpelö tekstissä käytettäväksi. Kirjoittaisin mieluummin esimerkiksi lapsen muutto kotoa tai lapsen muutto pois kotoa.
-
Suomen kielenhuoltoon liittyvä kysymys
Molempia tapoja voi käyttää, mutta yksikseen-sanasta pitää käyttää minä-muodon kanssa yhteensopivaa muotoa: Haluan tehdä tämän yksikseni.
-
Suomen kielenhuoltoon liittyvä kysymys
Virkoja on tosiaan vain julkisella puolella, ei yrityksissä. Niinpä virkaa toimittava (vt.) toimitusjohtaja on epävirallinen nimitys. Täsmällisempi nimitys olisi väliaikainen (va.) toimitusjohtaja.
-
Suomen kielenhuoltoon liittyvä kysymys
En sanoisi, että kysymyksessä esitetty käyttötapa on asiaton, mutta sen merkitys voi tosiaan jäädä lukijalle epäselväksi. Yleiskielessä olla jonkin peruja -ilmausta käytetään yleensä tarkoittamaan henkistä tai fyysistä perintöä. Sillä voidaan viitata myös jonkin ilmiön tai asian alkuperään tai syntyajankohtaan. (Ks. Kielitoimiston sanakirja.)
Esimerkkejä näistä käyttötavoista:
Karukoski uskoo, että oma sinnikkyys on äidin peruja.
Yhteiskunnallinen kutsumus on kodin peruja.
Osa huonekaluista on talon peruja.Superliima on sodan peruja.
Prosessikeskeinen ajattelutapa on teollisen ajan peruja.
Tällainen ajattelu on lama-ajan peruja. -
Suomen kielenhuoltoon liittyvä kysymys
Tästä asiasta ei ole olemassa oikein–väärin-sääntöä, joten eri muotoja täytyy tutkailla oman kielitajun varassa. Tällaista pohdintaa usein helpottaa, kun etsii yksittäisen ilmauksen rinnalle muitakin vastaavia rakenteita. Nämä esimerkit ovat Googlen hakutuloksista:
Tätä testiä on mahdoton huijata.
Lääkkeetöntä hoitoa on mahdoton saada.
Kehitystä Egyptissä on mahdoton ennakoida.Tätä on mahdotonta hyväksyä.
Verkkoa on mahdotonta valvoa.
Mainetta on mahdotonta hallita.Oma kielikorvani sanoo, että molemmat muodot ovat näissä mahdollisia, mutta taivuttamaton (eli lyhyempi) muoto kuulostaa hieman luontevammalta. Itse siis sanoisin Suunnitelmaa on mahdoton toteuttaa.
-
Suomen kielenhuoltoon liittyvä kysymys
Kielitoimiston ohjeiden mukaan mahdollisia ovat kaikki seuraavat kirjoitustavat: Suomen mestaruus, Suomen-mestaruus, suomenmestaruus. Vastaavasti kirjoitetaan Suomen mestari, Suomen-mestari, suomenmestari.
Pidemmät yhdyssanat on kuitenkin yksinkertaisinta kirjoittaa kokonaan pienellä ja yhteen. Suosittelen siis muotoa suomenmestaruustaso (vrt. sanakirjan hakusana suomenmestaruuskilpailu).
Sivut
- « ensimmäinen
- ‹ edellinen
- …
- 3
- 4
- 5
- 6
- 7
- 8
- 9
- 10
- 11
- …
- seuraava ›
- viimeinen »
